Kotitietokone alkaa tyypillisesti hidastella muutaman vuoden käytön jälkeen. Ärsyttävään hidastumiseen on kaksi syytä. Toinen on koneen muistiin käytön aikana kertyvä turha tauhka, toinen on kuluminen.

Käynnistymisen ja toiminnan hidastuminen kulumisen seurauksena on varsinkin perinteisillä HDD-kovalevyillä varustettujen koneiden ongelma. Mekaanisia, liikkuvia osia sisältävät kovalevyt kuluvat käytössä kuin mikä tahansa muukin liikkuva osa.

Kulumisesta seuraa vuosien saatossa hidastuminen. Uudet SSD-kovalevyt ovat ainoa poikkeus sääntöön. SSD-levyn rakenne muistuttaa muistikortin rakennetta. Niissä ei ole pyöriviä levyjä eikä muita liikkuvia osia eivätkä ne kulu mitenkään merkittävästi.
"Samalla ne ovat merkittävästi nopeampia. Kun perinteisellä kovalevyllä varustetulla tietokoneella kestää vaikkapa 35 sekuntia käynnistyä, SSD-levyllä aika lyhenee esimerkiksi kahdeksaan sekuntiin", tietokoneita oman yrityksensä kautta huoltava ATK-Myrrysmies Pietari Heino kertoo.

Omatoimiputsaukset eivät riitä

Kulumista yleisempi ongelma ovat pikkuhiljaa kertyvät turhat tiedostot ja automaattisesti käynnistyvät taustaohjelmat, joista käyttäjällä ei yleensä ole mitään tietoa. Kun kone käynnistyy, samalla voi käynnistyä yli 20 turhaa taustaohjelmaa, joiden pyöriminen taustalla luonnollisesti vie koneen kapasiteettia. Iän karttuessa kertyvää painolastia voi yrittää karistaa erilaisilla tietokoneen puhdistusohjelmilla, mutta niiden hyöty on usein minimaalinen. ATK-Myrrysmies on kovempien otteiden kannalla.

"Formatoidaan kovalevy ja asennetaan käyttöjärjestelmä uudelleen. Windows kympistä löytyy tähän valmis Hard reset -painikekin", Heino kertoo.

Formatoinnin ja käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen jälkeen kone on tismalleen yhtä nopea kuin kaupasta tullessaan, jos kovalevyn kuluma ei aiheuta hidastumista. Koska operaatio on niin tehokas, se pitää valmistella huolella.

"Pitää ottaa varmuuskopio kaikesta erilliselle kovalevylle. Myös eri palveluiden salasanat pitää ottaa talteen. ATK-huollossakin nämä voidaan tehdä, jos käyttäjä ei itse osaa."

Vaikka itse formatoinnin ja käyttöjärjestelmän asennuksen jättäisi ammattilaisille, voi huollon hinnassa säästää kymppejä ottamalla itse varmuuskopiot. Silloin ammattilaiselle ei jää muuta kuin levyn formatointi ja uudelleenasennus.

Formatoinneissa yksi murheenkryyni ovat vanhat ohjelmat, jotka on aikanaan asennettu koneelle levykkeiltä ja levyt sittemmin hukattu. Tällaisenkin ohjelmiston uudelleenasennukseen on kuitenkin konstit. Formatoinnissa katoavien ohjelmistojen uudelleenasennuksen onnistuminen kannattaa varmistaa jo ennen formatointia.

"Esimerkiksi Office-ohjelmiston voi palauttaa ilman levykkeitäkin, jos ohjelmisto on rekisteröity. Koneen omistajan pitää vain soittaa suomenkieliseen puhelinpalveluun, selittää tilanne ja antaa koneelta löytyvä ohjelmiston tunniste."

Vaikka vanhankin koneen voi vetreyttää, ei Heino suosittele takertumaan vanhoihin koneisiin loppuiäksi. Neljä–viisi vuotta on läppärille hyvä saavutus. Tietysti vähäisellä käytöllä ollut kone kestää pidempään kuin jokapäiväisessä käytössä ollut.

"Kannattaako vanhan koneen huolto, jos käyttöikää on vähän jäljellä? Se on mielipidekysymys. Vanha kone voi hajota yllättäen vaikka heti huollon jälkeen ja uuden koneen ostaja saa aina samalla uuden lelun", Heino muistuttaa.

Formatoi heti uutena

Valmistajat asentavat turhia, konetta hidastavia taustaohjelmia jo tehtaalla. Käyttäjällä ei yleensä ole näille ohjelmille mitään tarvetta, mutta osansa koneen kapasiteetista ne kuitenkin syövät. Uusi kone voikin olla fiksua tyhjentää heti käyttöönoton yhteydessä.

"Joka ikinen uusi kone sisältää näitä ohjelmia, jotka kannattaisi poistaa. Ohjelmat poistuvat helposti kovalevyn formatoinnilla ja käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksella jo ennen kuin kone otetaan edes käyttöön. Jos uudelleenasennus tuntuu liian mutkikkaalta, on ainakin syytä pitää huoli, että nämä pikkuohjelmat kytketään pois päältä hidastamasta konetta."